Tehtaan
valmisranet, bataattilohkot, riisi tai salaatti ovat kokemukseni mukaan
hyvinkin yleiset vaihtoehdot perunoille ravintolassa kuin ravintolassa. Ihan
hyviä vaihtoehtoja kaikki, mutta entä jos tahtookin jotain taatusti kotimaista?
Mielellään vielä jotain kevyttä? Vähän hiilareita! Lähiruokakin olis ihan kiva.
Silloin pitää tietysti saada lanttua, naurista, punajuurta ja porkkanaa!
(Tiesitkö muuten, että lantussa on vain 29 kaloria sadassa grammassa? Minä en,
mutta onneksi google osasi senkin kertoa. Tässä yksi syy lisää tykätä
lantusta!)
Kävin
syömässä Kuopion Haraldissa. Haraldin ruokalistan ajatus pohjautuu keskiaikaan
ja maan, metsän ja veden antimiin - järkeilin, että jo on kumma jos ei ala
lanttua ja naurista löytymään. Ja löytyihän niitä. Tällä kertaa päätin, että
juurekset eivät saa jäädä sivuosaan ja valitsin "Ryytimaan
lanttu-spelttikukkoa", annos piti sisällään kukon lisäksi mm. paistettua
lehtikaalia ja rukiinjyviä. Ja voi että oli hyvää! Kukon kuori oli mukavan
rapsakka, vähän hapan ja antoi sopivasti vastusta hampaille, kun taas lantut
olivat hautuneet pehmeiksi ja makeiksi. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin
kukonpala ei olisi edes kaivannut lisukkeekseen mitään muuta kuin kimpaleen
oikeaa voita.
Mukava ajatus
myös, että Haraldin kukko tehdään Onttolassa, Joensuusta vähän Kuopion suuntaan
- ja tietenkin kotimaisista raaka-aineista.
Koska
listalla oli paljon erilaisia kasviksia ja juureksia, kysäisin uteliaisuuttani,
paljonko keittiössä kuluu viikossa juureksia. 50-80 kiloa! Sitä on hyvä
miettiä, kun kaupassa jättää itse sen punajuuripussukan ostamatta koska se muka
painaa liikaa tai käsittely on muka aikaavievää... Sitäpaitsi Haraldin juurekset
tulevat Suonenjoelta Lempyyn juurekselta. Lähiruokaa! Mukava ajatella, että
samalla kun itse herkuttelen, tuen suomalaista viljelijää ja paikallista
kuljetusfirmaa. Amerikan bataatilla on paljon suurempi hiilijalanjälki ja
kaloreitakin yli 80 sadassa grammassa ja kustannuksiakin jakamassa useampi
välikäsi... Tarvitseeko sanoa enempää? (Enkä oikeasti usko, että ne
viikingitkään tilasivat porkkanoitaan mistään merta edempää... vai?)
Kotiin
mentyäni päätin tehdä itse lanttukukkoa. Aineksethan ovat hyvinkin
yksinkertaiset, kuten parhaissa herkuissa yleensäkin. "Paista uunissa 9
tuntia... Kiedo peittoon ja anna vetäytyä kaksi tuntia..." Hui! Jo selvisi
maukkauden salaisuus! Minun hermoillani ei siis kukkoja tehdä. Sen sijaan
"lantturanskalaiset" ja lehtikaalisipsit tulevat ilahduttamaan
perhettä entistä useammin, tästä lisää myöhemmin.
-Senja
-Senja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti