Harrastan lastenvaatteita, luomu- ja lähiruokaa, blogeja, ompelua, luonnossa liikkumista ja uimista. Näin olen vähän aikaa kirjoittanut työhakemuksiin. Tosin nyt olen työhakemusten kirjoittamisen lopettanut, kyllästynyt keikkatyöhön, osa-aikaisuuksiin, rikottuihin sopimuksiin ja määräaikaisuuksiin. Aloitin siis oman yrityksen. Töitä on nyt niin paljon kun vain vuorokaudessa riittää tunteja, mutta riskejä on. Oma elämäntilanteeni huomioon ottaen riskit ovat isojakin. Mutta luonteeni on sen verran sinnikäs ja itselleni tekeminen sopii minulle, joten tässä sitä ollaan.
Eilen loppui StreetKuopio-tapahtuma, jossa myin ruokaa Lähiruokasnägärissä. Tavoitteeseen pääsin ja lauantaiksi piti jo vaihtaa menua kun ruuat loppuivat jo kuudelta. Lähiruoka kiinnostaa, samoin kuin kaikki vaihteleva, lyhytkestoinen, pop upit ja kadulla ja jopa metsissä tapahtuma. Tulevaisuudessa Lähiruokasnägärin voi tilata juhliin, tapahtumaan ja pop upina vaikka toiseen ravintolaan tai oikeastaan mihin vain. Käytä mielikuvitustasi ja laajenna sitä rajaa mikä ei ole raja.
Radiossa väiteltiin juuri, voiko maaseutu ja kylien elämä vielä virota. Maalta kotoisin oleva helsinkiläistynyt toimittaja oli sitä mieltä, että ei kovin kantsi edes yrittää, kun töitä ei kerran ole. Miestoimittaja taas piti maaseudun elävöittämistä ja kaiken pienimuotoisen toiminnan ylläpitoa hyvänä.
Noh, arvatkaa mitä mieltä minä olen?
Tietysti maaseutua pitää elävöittää ja ennen kaikkea tasapainoisesti modernisoida. Tarvitaan uusia kyläyhteisöjä, jotka työllistävät itse itsensä. Tarvitaan osuuskuntia, pienyrittämisen tukemista (siis oikeaa elvyttävää rahoittamista, markkinointia, uudistamista ja tehostamistakin). Byrokratian valtavuus on se mikä Suomessa vie työt muualle, saa yrittäjyyden olemaan vatsahaavassa pakertamista (kun ei ole varaa millään ilveellä palkata työntekijöitä). Vaikka kuinka tekisi työtä kutsumuksesta vaikka maaseudulla pientilallisena tai maaseutumatkailun parissa, ei se kutsumus riitä tuomaan maaseudulle työtä. En näe mitään syytä mikseivät ihmiset eläisi maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa, jos siellä olisi mielekästä työtä ja vireä ilmapiiri. Mutta se vaatii alkuun rahaa, työllisyysrakenteiden huomattavaa helpottamista tai muutoin uudistamusta ja oikeita ihmisiä suunnittelemaan tätä. Tietyt rakenteet on saatava uudistumaan.
Emme me Suomessakaan tahdo mitään multikansallisia yrityksiä hoitamaan kaikkea liiketoimintaa. Monikansallisuudelle on paikkansa niin kauan kun se toimii eettisesti ja hoitaa suhteensa tuottajiin hyvin. Tarvitaan raikkaampaa otetta maaseutuyrittämiseen, teknologian ja sosiaalisen median hyödyntämistä, etätyötä, luovan alan rahoittamista ja mahdollisuuksia kehittää uusia innovaatioita.
Muutoin me emme a) luo hyvinvointia b) asuta niitä alueita joiden kulttuuriperintö on niin tärkeä ja c) uudistu ja luo työllisyyttä kun sitä tarvitaan.
Terveisin, Saija joka kuulostaa ihan poliitikolta mutta kun!!!
Tuo on aivan totta. Osallistuin taannoin Maaseudun Tulevaisuuden facessa keskusteluun samasta asiasta, ja ehdotin että "entä jos tukien lisäämisen sijaan pienennettäisiin byrokratiaa?" ja ehdotin muutamia käytännön ratkaisuja, vaikkapa pienen myymälän aukaisemista muutaman maatilan voimin. Kumma kyllä ideani sai heti kärkkäitä kommentteja siitä, kuinka "byrokratia ei tähän taivu". Niin - ei taivukaan, mutta entäpä jos katsottaisiinkin asioita täysin uusiksi? Uskottaisiin, että kuluttaja ei heti kuole, jos se lihapala ei ole kulkenutkaan myyntiin sitä yhtä ja ainoaa megateurastamoreittiä pitkin. Tai että maitoa voisikin ostaa sieltä tilalta. Luotaisiin luonnollisia työllistymismahdollisuuksia maaseudullekin sen sijaan, että "jos olet maitotilallinen niin pelkästään maitotilallisena tulee sinun pysymän". Maaseudulla ja maakuntien pikkukaupungeissa on paljon hyödyntämätöntä kapasiteetia, joka pitäisi valjastaa käyttöön porkkanalla, ei kepillä!
VastaaPoistaNiin!
VastaaPoistaJa minä näen tässä ajassa niin paljon mahdollisuuksia tälle! Tulevaisuudessa yhä enemmän puhdas luonto ja jopa puhdas ilma ovat sitä suurinta valttia. Ja toki jo se, että saadaan maaseudulta puhtaita tuotteita kaikkien käyttöön. Se kun on jo ihan tutkitusti todettu ettei tehotuotanto kannata pitkäaikaisesti edes taloudellisesti, koska maaperän uusiutumisessa kestää niin kauan.. luomutuotanto taas tuo satoa pitkäaikaisesti enemmän, koska maaperä ei tuhoudu.
Sitä paitsi, ihan järjetön idea, tuhota maaperää? Maaperästähän me kasvatamme kaiken!
Esimerkiksi yhteisöasuminen on nyt lisääntynyt ja uskon että se on yksi tie tulevaisuudessa lisätä maaseudun elävöittämistä. Yhteisiä asuntoja, yhteisö-kerrostaloja tai mitä tahansa yhteisöasumuksia maalle. Sieltä voi käydä töissä yhteisillä autoilla, perustaa osuuskuntia, maaseutukauppoja, matkailua, elämyksiä, hyödyntää verkkomyyntiä, sosiaalista mediaa ja jopa tehdä tuotteita vientiin. Kun liikkeellä ollaan yhdessä, tällainen voi ihan hyvin onnistua. Se vaatii vain rohkeutta ja yhteistyötä. Ja sen joustavuuden lisääntymistä.
Ehkä tämä vielä joskus tapahtuu! Itse asuisin mielelläni maalla jos en olisi yksinhuoltaja ja jos olisi tosiaan mahdollisuus vaikkapa yhteisölliseen elämään. (Enkä puhu suoranaisesti mistään kommuuneista vaan modernista tavata elää ihan sitä omaa elämää mutta jakaa siitä ja tehdä yhteistyötä asioissa joissa se yksinkertaisesti on iloa tuottavaa ja jopa taloudellista.)