Koska olemme Saijan kanssa myös liikuvaista sorttia, huomasimme että yhteisen ruuanlaittohetken löytäminen on hankalaakin hankalampaa. Silloin kun toisen kalenteri on tyhjä, on toinen menossa jossain. Siitäpä kuitenkin poiki idea pienen juttusarjan tekoon - matkalla Suomessa Kalaaetkukkoa-tyyliin (eli ruokaan ja ennenkaikkea lähiruokaan keskittyen), tästä se lähtee!
Ja hei, ihan oikeasti - kiireetön
aamu ja hotelliaamiainen. Voiko olla parempaa?! Olimme edellisenä päivänä lentäneet pikavisiitille
Helsinkiin miehen kanssa kaksin, käyneet vähän koluamassa vintagevaatekauppoja
(mina kolusin, mies meni muualle…) ja istumassa iltaa ystävien seurassa. Ihana
irtiotto arjesta, ja mitäpä muuta vaahtokylvyn ja yksitoistatuntisten unien
jälkeen voi tarvitakaan kuin aamiaista?!
Majoituimme
mukavasti Sokos Hotel Presidentissä. Sokos Hotellien vakiovieraana osasin
odottaa aamiaiselta paljon - enkä suotta. Olin kuullut, että Presidentin
aamiaispöydän ylpeys ovat leivät ja sämpylät, jotka tulevat lähileipomosta.
Niinpä marssin heti leipäkorien ääreen ja voi että, aivan mahtavat määrät
tuoretta leipää! Eikä mitään ympäri eurooppaa lennätettyjä paistopisteleipäsiä vaan
lähileipomon oikeaa tavaraa räätälöitynä juuri hotellin asiakkaiden tarpeeseen. Minä tykkään! Tummaa, vaaleaa, rouheampaa ja
pehmeämpää... leipä asiakkaan mukaan!
Hotelliaamiaisten
vakiosuosikkini on tuoreen leivän lisäksi puuro. Pitkään hautuneena ja isolla kattilalla
keitettynä se on jotain aivan muuta kuin mikrossa tehty pikapuuro. Siinä missä
kotona kiireessä tehtyä puuroa joutuu tuunaamaan erilaisilla hedelmillä tai
hilloilla, ei kunnon puuro kaipaa kuin voisilmän.
Kahvipöydässä
oli muuten ihan oikeaa haudutettua teetä! Koska aamuni ei kuitenkaan käynnisty
ilman kahvia (ja kotona se onkin suklaan lisäksi monesti koko aamiaiseni)
liruttelin kuppiini "konekahvia" - hieman epäileväisin mielin, sillä
eihän mikään kone keitä yhtä hyvää kahvia kuin oma kahvipannuni kotona. Kahvi
oli kuitenkin yllättävän pehmeää sekin, ja kahvin kaveriksi nappaamani
kaurakeksi taatusti tuore. Lieköhän sekin tullut leipien kanssa samasta
lähileipomosta?!
Aamiaisen
jälkeen suuntasimme uudella (helpolla) junayhteydellä takaisin lentokentälle.
Kuinka ennen on tultu toimeen ilman tällaista junaa? Ei maalaistyttökään pääse
enää eksymään isolla kirkolla käydessään. Lentoasemalla lentoa odotellessani
löysin vahingossa Kainuu-tilan ja Book swap -kirjanvaihtopisteen - lennon
odottelu sujui kotoisasti keinutuolissa keinutellen ja lentokoneita katsellen.
Kannattaa piipahtaa jos sattuu olemaan ylimääräistä aikaa ja etenkin jos
laukussa turhana painona kirja, jonka haluaa laittaa kiertoon. Tiedä minnepäin
maailmaa sekin kirja tulee vielä päätymään!
PS. Onko
sinulla joku tietty juttu, joka vetää matkoillasi siihen samaan hotelliin? Vai
kokeiletko mieluummin aina jotain uutta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti